Virkattu pitsiliina

Juu, en ole pitsiliinaihminen :D Mutta lankalaatikosta löytyi yksi kerä ihanaa kirkkaankeltaista puuvillalankaa, joka oikein huusi päästä tulla virkatuksi ja tämmönen liinahan siitä tuli! Väri oli niin pirtsakka ja kun kuitenkin kevättä kohti ollaan menossa, niin malliksi löytyi Lankavan Tulppaani-matto.

Lanka: Novita Kotiväki Kartano, yksi kerä
Ohje: Tulppaani-matto - Lankava
Koukku: nro 2

Voi että minä rakastan pingotusta, kaikesta tulee niin ihanan sileää ja kaunista. Ylläolevassa kuvassa pingotus on jo tehty ja jäljellä on enää muutama neula (muistin kuvan oton vasta, kun neulat oli jo irrotettu ja työ pingotettu). Vieressä oleva pienen pieni lankanöttönen on muuten jäljelle jäänyt lanka, joten aika tarkkaan tähän yksi kerä meni!

Joku tovi sitten bongasin facebookin käsityöryhmästä kommentin, jossa sanottiin osapuilleen, että "hyvin tehtyä työtä ei tarvitse pingottaa" ja en kyllä voisi olla enempää eri mieltä kommentoijan kanssa! Minusta pingotus on uskomattoman hyvä tapa viimeistellä virkkaukset ja neuleet! Pingotettaessa työ on helppo muotoilla tasaiseksi, eikä se "liiskaannu" samalla tavalla kuin silitettäessä. Ja sanonpahan vaan, että vaikka olisi maailman paras virkkaaja/neuloja, ei varmasti pysty tekemään niin tasaista lopputulosta, että mitään viimeistelyä ei tarvita!

Pingotushan on yksinkertaisimmillaan sitä, että esim. tuommosen ison styrokslevyn päälle venytellään työ ja kiinnitetään neuloilla alustaan, sitten työ kostutetaan suihkepullolla ja annetaan kuivua. Tuo minun styrokslevy on tullut joskus jonkun huonekalun pakkauksessa :)

Siinä se nyt toistaiseksi nököttää rahin päällä jahka keksin sille jonkun kivemman paikan :)